Future of internet UI concept of internet of things IOT

Internet of Things (IoT)

Iso hype, mutta silti jo todellista totta. IoT ei sinällänsä ole mikään uusi asia, erilaisia ratkaisuja on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia, mutta vasta IoT-termin myötä niistä on alettu puhumaan enemmän. Teknologian parissa työskenteleville IoT ei ole vieras käsite, monille muille se sitä saattaa vielä olla. Harva ymmärtää mistä on kyse, jos puhutaan IoT-rannekkeesta. Aktiivisuusranneke sen sijaan tuntuu jo paljon tutummalta. Kyseessä on sama tekninen IoT-laite, toinen vain ilmaistuna enemmän kansankielellä.

Käytännössä IoT:ssä on kyse älyn lisäämisestä fyysisiin laitteisiin tai tuotteisiin, yleensä nämä ovat myös jollakin tapaa yhteydessä internetiin. Puhutaankin siis älykkäistä tietolähteistä, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden lähteä kehittämään uudenlaisia liiketoimintoja.

Teknologia on mahdollistaja, mutta se ei kuitenkaan ole ykkösjuttu. IoT:n keskiössä on lopulta aina asiakas, käyttäjä, ihminen.

Internet of things

Uudet IoT-innovaatiot rakentuvat kolmen teeman ympärille:

1. Strategia

Yhä useammin IoT:n yhteydessä puhutaan tuotteen sijaan palvelusta. Malliesimerkki IoT-palvelusta on suomalaisen Enevon käsialaa. Enevon keksintö on jäteastioihin asennettava älykäs laite, jonka tarkoituksena on valvoa jäteastian täyttyvyyttä. Sen sijaan, että Enevo myisi ja markkinoisi pelkästään näitä laitteita asiakkaillensa, he keskittyvätkin tarjoamaan jätteidenkeräyksen reitinoptimointipalvelua. Vastaavanlaisia esimerkkejä uusista innovatiivisista palveluista löytyy muitakin, meiltä ja maailmalta. Business potentiaalia IoT:ssä on huimasti ja suurinta hypeä edustaa kuluttajapuoli, jossa erityisesti hyvinvointiin liittyvät palvelut, aktiivisuusrannekkeineen ja älyvaakoineen, ovat varmasti eniten esillä. Markkinapotentiaalista suurinta osaa edustaa kuitenkin yrityspuoli, jossa viime aikoina otsikoissa on ollut mm. KONE ja heidän yhteistyösopimuksensa IBM:n kanssa IoT-palveluissa. Yrityspuolella erityisesti tämä IoT-strategiatyö on se mihin kaikista eniten tarvitaan panostusta, perinteinen ”rautatalo” ei ihan noin vain sormia napsauttamalla muuntaudu älykkäitä digitaalisia palveluita tarjoavaksi yritykseksi. Hyvässä IoT-strategiassa on kyse kilpailuedun luomisesta asiakaskeskeisesti, joka johtaa siihen että lopulta tuotetaan parempia tuotteita ja palveluita asiakkaiden tarpeisiin.

2. Kumppanit ja ekosysteemit

IoT on alue, jossa tarvitaan osaavaa ekosysteemiä. Kukaan ei voi yksin rakentaa IoT-ratkaisua, joka koostuu esimerkiksi laitteista, tietoliikenneyhteyksistä, pilvialustoista, analytiikasta, prosesseista, integraatioista, käyttäjäkokemuksesta ja palvelusta. Liian usein myös unohdetaan kaikista tärkein elementti IoT-ratkaisuissa, tietoturva. Tietoturva on alue, jossa tiedon ja yksityisyyden suojaaminen on palveluntarjoajan ja käyttäjien kannalta ehdottoman tärkeää. Hakkerit tuskin haluavat murtautua älykkääseen ovikelloosi, mutta se saattaa pahimmillaan vuotaa langattoman verkkosi salasanan ja sitä kautta hakkeri saa pääsyn kotiverkkoosi. Saranen Consulting, yhdessä Finnish Industrial Internet Forumin ja Microsoftin kanssa, toteutti vuonna 2015 IoT-osaamiseen liittyvän kartoituksen ja raportin mukaan suomalaiset yritykset kaipaavat tällä hetkellä eniten apuja myyntiin ja liiketoimintaan liittyvissä asioissa, sekä osaamista pilvipalveluihin ja IoT-kokonaisarkkitehtuureihin liittyen. Ainoa oikea tie eteenpäin IoT-hankkeissa on kumppanuudet, startup-tyylinen ajattelumalli, jossa tehdään paljon yhteistyötä erilaisten alihankkijoiden ja kumppaneiden kanssa on malliesimerkki ekosysteemin toimivuudesta.

3. Kokeilukulttuuri

Hyvin suunniteltu on tekemättä.

Kokeilut ovat IoT-ratkaisuissa avainasemassa. Aloitetaan nopeasti ja lähdetään pienesti, erityisesti pienillä kustannuksilla liikenteeseen. Otetaan riskiä ja mahdollisesti epäonnistutaan, jos näin käy niin ainakin epäonnistutaan nopeasti. Kokeilut ovat myös paras mahdollinen keino oppia uutta. Kokeilut voivat olla uuden teknologian liittämistä olemassa olevaan laitteeseen tai palveluun, uuden teknologian tuottaman tiedon keräämistä, analysoimista ja päättelemistä onko tällä uudella tiedolla lisäarvoa olemassa olevalle palvelulle tai liiketoiminnalle.

Kokeilua voi olla myös täysin uusien tuotteiden tai palveluiden suunnitteleminen. Tämä voi kokeilumielessä tarkoittaa esimerkiksi Texas Instrumentsin SensorTag–tuotteen (TI SensorTag) hankkimista ja sen liittämistä IBM Watson IoT–alustaan. SensorTag sisältää laitteena itsessään jo 10 erilaista mittaavaa sensoria, kuten esimerkiksi lämpötila, kosteus ja kiihtyvyys. IBM Watson IoT–alusta vastaavasti kykenee helposti ottamaan SensorTag-tuotteesta saatavan tiedon vastaan ja sen päälle voi alkaa kehittelemään erilaisia innovaatioita IBM:n palvelusta löytyvien moduuleiden, kuten esimerkiksi kognitiivisen analytiikan avulla.

Nopeus?

Texas Instrumentsin SensorTag -tuotteen saa kotiovelle Arrow’n omasta verkkokaupasta (www.arrow.com) muutamassa päivässä, IBM Watson IoT–alusta (Try IBM Watson IoT Platform) on käytettävissä välittömästi rekisteröitymisen jälkeen. SensorTag -tuotteen liittäminen IBM Watson IoT–alustaan tapahtuu muutamassa minuutissa.

Kustannus?

Texas Instrumentsin SensorTag–tuote maksaa n. 30eur, IBM Watson IoT–alusta on ensimmäiset 30-päivää ilmainen, jonka jälkeen kustannukset muodostuvat käytönmukaisesti.

Jokaisella meistä on siis mahdollisuus lähteä nopeasti, pienesti ja pienillä kustannuksilla kehittelemään maailmaa mullistavia innovaatioita. Uudet innovaatiot ovat mitä suurimmissa määrin rohkeutta, kokeilua, kokeilujen mittaamista ja ennen kaikkea oppimista – Parhaimmat innovaatiot tulevat yhdessä tekemisen kautta.

IoT:n tila Suomessa -barometri

Iikka-Taanila

Iikka Taanila

IoT-innovaattori

Arrow ECS Finland

Jaa kavereille:

facebooktwittergoogle_pluslinkedinmailfacebooktwittergoogle_pluslinkedinmail