IoT-datan analysointi taustajärjestelmässä

IoT-datan käsittely ja ennustaminen

Älykkäistä laitteista, tuotteista tai erilaisista sensoreista kerättävää dataa voidaan ja kannattaa analysoida, jotta tiedosta saataisiin todellisia hyötyjä itse liiketoimintaan. Kun tietoa voidaan tuoda niin omista laitteista ja tuotteista kuin ulkoisista lähteistä (esimerkiksi säätiedot, liikennetiedot), on käsiteltävää dataa usein valtavia massoja. Tietojen erittely ja yhdistely käsin esimerkiksi laskentataulukko-ohjelmassa onkin lähes mahdotonta, eikä ainakaan kustannustehokasta. Siksi dataa kannattaa analysoida ja summata tarkoitukseen sopivan järjestelmän avulla.

 

IoT-datan analysointi taustajärjestelmässä

 

Valitse sopiva järjestelmä

 

Kun IoT-dataa lähdetään analysoimaan, kannattaa siihen käyttää tarkoitukseen sopivaa järjestelmää. Toimiva järjestelmä on sellainen, jossa on valmiiksi olemassa datan siirto, muokkaus ja analysointimallit. Tiedon liikuttelussa ja käsittelyssä auttaa myös se, jos järjestelmä toteuttaa avoimet ja standardien mukaiset rajapinnat, joiden avulla järjestelmä mahdollistaa eri paikoista ja lähteestä kerätyn tiedon yhdistämisen, varastoimisen ja analysoinnin. Järjestelmään pitää voida kerätä ja tallettaa esimerkiksi kaikki sensoridata, jota internetiin liitetyt laitteet tai tuotteet keräävät sekä lisäksi tietoa myös ulkoisista lähteistä. Näin kaikki oleellinen tieto, kuten elinikähistoria ja tapahtumatiedot, ovat aina saatavilla ja tietoa on helppo jalostaa eteenpäin sekä hyödyntää liiketoiminnassa. Lisäksi järjestelmä, jota voidaan pilviteknologian ansiosta käyttää missä vain ja myös omilla servereillä, on usein käyttäjäystävällisin vaihtoehto. Tällainen järjestelmä löytyy mm. IBM:ltä.

 

Hallinta- ja analysointijärjestelmän hyödyt

 

Eri toimialat voivat hyödyntää järjestelmään keräämäänsä dataa monipuolisesti eri asioihin. IoT:sta hyötyvät esimerkiksi teollisuusyritykset, kone- ja laitevalmistajat, huoltopalvelujen toimittajat, energiantuotanto ja -jakelu, telesektori ja infrastruktuuri. Järjestelmä nimittäin mukautuu eri tarpeisiin ja mahdollistaa mm. ennustavan kunnossapidon ja myös laadun ennustamisen ja sen avulla voidaan ennaltaehkäistä tulevia ja varautua ja suunnitella tulevia tapauksia mm. konerikot tai laaduntuoton heikkeneminen jne.

 

IoT:hen liitetyistä laitteista kerätään dataa ja niitä voidaan myös joissakin tapauksissa etäohjata, parantaa ja korjata. Laite voi myös osata sammuttaa itsensä vikatilanteessa. IoT:n hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain siihen, vaan dataa analysoimalla ja summaamalla voidaan ennustaa tulevaa. Kun yritys “näkee tulevaisuuteen”, voidaan esimerkiksi rikkoutumassa oleva komponentti huomata ajoissa, jolloin se voidaan vaihtaa välttäen näin palokunta-tyyppistä korjaavaa toimintaa. Tämä tarkoittaa yritykselle paremmin hallittua toimintaa, lisää tuottoja, kustannussäästöjä ja kasvattaa myös laitteiden kokonaiselinikää.

 

Järjestelmän avulla ei vain löydetä tulevien ongelmien syitä, vaan tietoa voidaan hyödyntää myös tehokkaamman kunnossapitosuunnitelman ja ennakoinnin luomiseen. Yhdistämällä historiatietoja ja laitteiden tuottamaa reaaliaikaista sensoridataa, voidaan ennustaa seuraavan vikaantumisen ajankohta, syy ja sen vaikutukset. Näin on mahdollista löytää sellaisia ongelmakohtia ja syy-seuraussuhteita, joita ei ole aikaisemmin löydetty. Kerätyn datan ja sen käsittelyn pohjalta voidaan siis parantaa tuotteita ja tehdä tuotekehitystä, Esimerkiksi laitetoimittaja voi koko ajan parantaa tuotettaan ja valita komponentteja ja koneenosia, jotka sopivat tarkoitukseen paremmin.

 

Ennustava kunnossapidon ja laadun ennakoinnin järjestelmän hankkiminen kannattaa

 

IoT:hen liitettyihin laitteisiin, tuotteisiin ja komponentteihin kannattaa siis liittää järjestelmä, johon dataa voidaan kerätä, varastoida, käsitellä, analysoida ja ennustaa. Kyseessä ei ole hyötyyn nähden suuri investointi ja teknologiaa voidaan jo hankkia kaupallisesti. Järjestelmän käyttöönotto on nopeata ja alalla suositaankin ajatusta ”onnistu nopeasti”. Datan hallinta on tärkeää myös esim. yritysmielikuvien ja brändien näkökulmasta, sillä jotkut asiakkaat, viranomaiset ja sidosryhmät saattavat haluta ja vaatia, että yritys tarkkailee omia prosessejaan huolellisesti ottaen huomioon mm. tuotteiden ja komponenttien vikaantumiset, laadunparantamisen, ympäristön ja myös työturvallisuuteen liittyvät seikat.

 

Jukka Plattosen haastattelusta toimittanut N. S.

 

IoT:n tila Suomessa -barometri

Jukka Plattonen

Jukka Plattonen

MaxiPoint Oy – Kunnossapidon ratkaisutalo
IBM

Jaa kavereille:

facebooktwittergoogle_pluslinkedinmailfacebooktwittergoogle_pluslinkedinmail