IoT-datan kerääminen

Miten IoT-data kerätään ja varastoidaan?

Useat yritykset keräävät jo jonkinlaista dataa laitteistaan ja tuotteistaan, oli kyse sitten koneen käyttötiedoista tai huoltotarpeen seuraamisesta. Tietoa kerätään usein kuitenkin vain paikallisesti niin, että siihen päästään käsiksi vain itse laitteen kautta tai esimerkiksi kyseisessä toimipisteessä tai tehdasympäristössä. Tällöin ei saada kaikkia hyötyjä irti tiedon keräämisestä. Tuotantolaitoksella huoltohenkilöstö joutuu edelleen käydä tekemässä testejä paikan päällä sen sijaan, että laitteiden tiedot tuotaisiin keskitetysti yhteen paikkaan ja hallittaisiin niitä sieltä käsin.

 

IoT-datan kerääminen

 

Verkkoon kytkeytyminen mahdollistaa uusia asioita

 

IoT:n myötä tällaiset suljetut ympäristöt ovat kuitenkin kytkeytymässä toisiinsa ja globaaliin verkkoon. Tämä saattaa vaatia järjestelmien kehittämistä, mutta irrallaan olevat älykkäät laitteet ja eri toimipisteet voidaan kytkeä toisiinsa julkisen internet-verkon yli sekä siirtää laitteiden keräämä tieto yhteen paikkaan. Kun dataa saadaan monipuolisesti kaikista tarvittavista lähteistä, voidaan sitä analysoimalla tuottaa todella hyödyllistä tietoa. Etenkin kuluttajapuolella verkkoon liitettyjä tuotteita voidaan myös usein ohjata etäältä. IoT:n mahdollistama etäohjaus on hyödyllinen ominaisuus kuitenkin myös teollisuuden puolella, sillä esimerkiksi huoltokäskyjä voidaan antaa ilman, että kohteisiin täytyisi erikseen mennä turhaan tekemään laitetarkastuksia. Lisäksi ongelmia voidaan jopa alkaa ennakoida kerätyn datan pohjalta.

 

Tieto kerätään pilveen

 

Käytännössä älykkäiden laitteiden keräämä tieto siirretään joko yksityiseen pilveen, jota pyöritetään paikallisen palveluntarjoajan konesalin avulla tai julkiseen pilveen, kuten maailmanlaajuiseen IBM SoftLayeriin. Kun tieto viedään pilveen, on se helposti käytettävissä missä tahansa. Globaalin pilven avulla saavutetaan maailmanlaajuinen ulottuvuus sekä tiedon keräämiseen, että tiedon jakamiseen. Tietoa voidaan siis kerätä, muokata ja tarjoilla loppukäyttäjille erilaisten käyttöliittymien kautta ympäri maailmaa.

 

Pilvialustaa voidaan hyödyntää molempiin suuntiin. Esimerkiksi työkoneista ja laitteista saatua tietoa voidaan kerätä missä tahansa ja käyttää tiedon säilömiseen aina lähinnä olevaa pilvialustaa eli konesalia. Tietoverkkoa pitkin tieto voidaan taas kuljettaa eteenpäin omaan privaattiin ympäristöön keskitetysti, kuten Herman IT:n yksityiseen pilveen. Eri tarpeisiin on olemassa erilaisia palvelualustoja: käytettävä alusta riippuu siitä, kerätäänkö pelkkää numerodataa vai esimerkiksi videota, kuvaa sekä tekstiä sekaisin. Sinun ei toki tarvitse osata valita alustaa, vaan asiantuntija etsii kanssasi sinulle sopivan alusta-arkkitehtuurin.

 

Mitä ottaa huomioon, kun vie dataa pilveen?

 

Kun liität tuotteesi tai laitteesi verkkoon, kannattaa sinun tarkastella kriittisesti sitä, mitä tietoa kannattaa kerätä – ja mitä ei. Suurien datamassojen kerääminen ei ole nykyään kovin kallista, mutta täysin turhaa tietoa ei silti kannata turhaan tallettaa. Tässäkin pitää tosin osata pohtia tulevaisuutta, sillä dataa voidaan säilöä myös useampien vuosien ajaksi. Historiatietoja voidaan sitten myöhemmin hyödyntää analysoinnissa ja esimerkiksi ennustaa tulevia tapahtumia. Ennen tiedon keräämisen aloittamista täytyy siis päättää, että mitä tietoa tarvitaan ja kuinka pitkäksi aikaa. Jo alussa kannattaa myös linjata kuinka tiedon on oltava myöhemmin käytettävissä, sillä se vaikuttaa tiedonkeruupäässä tehtäviin ratkaisuihin. Kerätäänkö esim. raakadataa vai tiivistetäänkö tietoja heti alussa? Kun tietoa aletaan viemään pilveen, on huolehdittava myös tiedon sisällön arkaluontoisuuden mukaisesta tietoturvatasosta.

 

IoT:n tila Suomessa -barometri
IBM

Kimmo Rusanen

Kimmo Rusanen

Toimitusjohtaja
Herman IT
IBM

Jaa kavereille:

facebooktwittergoogle_pluslinkedinmailfacebooktwittergoogle_pluslinkedinmail